Vankimessut 2021 l Vankien lapset, perheet ja omaiset

Mielenkiintoinen aihe, josta varmasti riittäisi juttua vaikka kuinka paljon. Paljon varmasti tehdään, että perhe ja omaiset kulkisivat vangin mukana rangaistuksen ajan. Mutta uskonpa, että enemmänkin voitaisiin tehdä. Mitä se sitten voisi olla? Enemmän varmastikin aikaa tavata omaisia, ainakin. Tai muunlainen yhteydenpito. Pitäisikö sitä suoda enemmän perheellisille vangeille? Ainakin niille, jotka sitä haluaisivat. Tässä kysymys, johon ei ole vastausta, ainakaan minulla. Tärkeää olisi tukea vankia pitämään yllä suhteita vankilan ulkopuolelle jääviin omaisiin ja mahdollisesti myös ystäviin.

Vankiloissahan järjestetään valvottuja tapaamisia, joissa on yleensä paikalla valvontahenkilökuntaa ja tapaajien välissäkin voi olla "este", vaikka muovinen pleksi. Tässähän tietenkin ainakin pääsee näkemään omaistaan, puhumaan hänen kanssaan, mutta se kosketus jää pois ja ei ole sallittuakaan. Jota meistä jokainen varmasti kaipaisi. On myös perhetapaamisia, jotka tapahtuu erillisessä huoneessa, jotka on sisustettu kodinomaisiksi. No, voiko tulla vankilan perhetapaamiseen ja tuntea vieraan huoneen kodinomaiseksi? Vaikka sisustukseen olisikin panostettu. Plussana on tietenkin mahdollisuus olla lähellä ja koskettaa. Eikä siinä ole muita katsomassa, vaan saa olla ihan rauhassa. Ja aikaakin on useampi tunti, joka on tietysti hienoa.

Entäs sitten lasten tapaaminen vankilassa? Vanhemmalla on oikeus tavata lasta, jos vain se on lapsen edunmukaista. No, voidaan kysyä, että onko lapsen edunmukaista tavata äitiä vankilassa, joka on tuomittu väkivaltaisen isän tappamisesta. Mielestäni olisi, koska todennäköisesti äiti on ollut ainoa ihminen joka on pitänyt perhettä kasassa ja se läheisin ihminen elämässä. Jäin myös pohtimaan, kun perheosastolle voidaan sijoittaa äiti lapsen kanssa, mutta vain siihen asti kun lapsi on 3- vuotias. Miksi vain siihen asti? Siinä on tietenkin tehty iso selvitystyö, jolloin on päädytty tähän ikään. Mutta jos lapsi on äidin kanssa vankilassa siihen saakka, ja äidin tuomio jatkuu, niin sijoitetaanko lapsi toiseen perheeseen? Tuntuisi aika hurjalta sekin, että heidät sitten erotettaisiin. https://www.rikosseuraamus.fi/tapaamiset

Perheleirit, joita järjestää rikosseuraamuslaitos yhdessä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Mahdollisuus olla perheen kanssa, tai vain vaikkapa puolison. Kritsin sivuilta selviää, että leirejä järjestetään n 4 kertaa vuodessa. Tuntuu hieman vähäiseltä, jos ajattelee paljonko meillä on vankeja suomessa, heitä on n 2800 vuositasolla. Tietenkäänhän kaikki eivät ole perheellisiä tai muuten halua osallistua tällaiseen toimintaan. Mutta jos yhdelle leirille mahtuu 4-5 perhettä, niin jos aina olisi viisi perhettä mukana. Tämä olisi "vain" n 20 perhettä per vuosi. Tuntuu mielettömän vähältä. Ne resurssit, tietenkin. Ja kustannukset, kuka maksaa. Näkisin kuitenkin, että jos perheen yhteydenpitoon ja näkemisiin panostettaisiin, niin voisi kuvitella, että siviiliinkin palaaminen olisi helpompaa? Ja rikoksettomaan elämään suuntaaminen. https://www.krits.fi/perheleirit/, https://www.krits.fi, www.thl.fi

Entäs se vertaistuki omaisille, onneksi meillä on Vankien vanhemmat ry. Sieltä saa vertaistukea, kun haluaa purkaa omia tuntemuksia. Kenenpä sitä on helppo vain kuuluttaa "minun mies/ vaimo tai lapsi on vankilassa". Ja vertaistuki on parasta mitä voi saada, pääsee puhumaan asioista, niistä kipeimmistäkin. Siellä myös järjestetään leirejä vankien vanhemmille. Mahtavaa!! Vaikka on vertaistuki ryhmiä heidän

kautta, niin kyllä tuollainen leiri kuitenkin luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siellä tapaa myös muualta suomesta olevia vanhempia.

Mutta mites nyt, kun meillä on tämä korona aika! Ei tapaamisia, ei lomia.. Tuntuu aika hurjalta. Vaikka eihän täällä siviilissäkään nyt ole tapailtu juuri ketään, mutta meillä on kuitenkin vapaus kulkea ja mennä, ja myös nähdä ihmisiä. Mites tapaamiset vankilan pihalla? Niinhän me muutkin saadaan nähdä omaisia ulkona, tai ainakin näinhän on suositukset ollut. Nyt varmaan tarvittaisiin ainakin yksi selvitysryhmä tekemään mietintöjä, että miten jatkossa tapaamiset hoidetaan vankiloissa.

Laurea ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomiopiskelija