Vankimessut 2021 l Kuntoutus ja palvelut
Vankimessut järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti. Toteutimme videotuotantona kuntoutuksesta ja palveluista sisältöä, jossa korostuu kokemusasiantuntijan näkökulma sekä valvottu koevapaus. Tässä blogissamme haluamme tuoda esille kokemusasiantuntijan näkökulmaa kuntoutuksesta ja palveluista.
Rikoksista tuomittujen kuntoutukseen negatiivisesti suhtautuvan tulisi mielestämme muistaa, että vangitkin ovat ihmisiä, jotka vapautuvat vankilasta. Heitä voi auttaa ja tukea kohti rikoksetonta elämään, kun he ovat valmiita muutokseen. Usein ihmiset saattavat ihmetellä, miksi vangeilla on käytössään televisiot, pelikoneet ja heillä on mahdollisuus vapa-ajan harrastuksiin. Tosi asiallisesti vangit ovat menettäneet vapautensa tuomion ajaksi. Heidän yhteydenpitomahdollisuutensa perheeseen ja omaisiin ovat saattaneet katketa tuomion myötä ja tuen saaminen voi olla vaikeaa. Vankeus on aina kriisi, jonka vaikutukset ulottuvat yksilöä laajemmalle ja sen vuoksi myös vangin läheiset voivat tarvita tukea.
Erilaisen kuntouttavan toiminnan avulla vankeja pyritään tukemaan ja valmentavaan kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää. Samalla tuetaan koko yhteiskunnan turvallisuutta. Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa tarkoittaa asteittaista vapautumista esimerkiksi suljetusta vankilasta siirtymistä ensin avovankilaan ja sieltä valvottuun koevapauteen. Etenkin pitkiä tuomioita suorittaneille asteittainen vapautuminen tarjoaa mahdollisuuden saada tukea ja kontrollia rikoksettoman elämäntavan opetteluun. Koevapaudessa on hyvä harjoitella, millaista elämä on tuomion jälkeen. Koevapauden edellytykset sekä niihin sitoutuminen ovat kuin työnantaja, jota kohtaan työntekijällä on velvoitteita. Valvottu koevapaus voi tarjota myös ulkoisen motivaation lähteen, joka edesauttaa sisäisen motivaation synnyssä ja sitä kautta tukee rikoksetonta elämäntapaa.
Valvottu koevapaus
Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rikoksettomaan elämään, turvallisesti kohti avoimempaa täytäntöönpanoa. Tällä strategialla rikosseuraamuslaitos asettaa tavoitteeksi joustavien sekä turvallisten rakenteiden kautta vahvasti tuetun polun vapauteen ja sitä kautta lisää tuomittujen valmiuksia yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Strategiassa painottuu myös yhteistyö muiden viranomaisten kuten kolmannen sektorin toimijoiden sekä tuomitun läheisten kanssa. (Rikosseuraamuslaitos 2020a.) Vanki saapuu vankilaan suorittamaan tuomiotaan joko siviilistä ilmoittautumismääräyksellä, poliisin tuomana tai toisesta vankilasta. Vankilassa hänet otetaan vastaan ja perehdytetään vankilaan. Vankilassa jokaiselle nimetään oma vastuuvirkamies, jonka kanssa käydään läpi keskusteluja rangaistusajan suunnitelmasta, sen tavoitteista ja siitä miten tavoitteet saavutetaan. Vankilassa järjestetään toimintaa, joka pitää sisällään työtä, koulutusta tai muita vangin valmiuksia edistäviä toimintoja, joiden avulla pyritään sitouttamaan vankilan toimintoihin sekä myöhemmin yhteiskuntaan. Vanki on velvollinen osallistumaan toimintoihin, joilla vahvistetaan valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja ylläpidetään tai parannetaan tämän voimassa olevia vahvuuksia. (Rikosseuraamuslaitos 2020b.)
Kuntouttavaa toimintaa ovat erilaiset ohjelmat kuten motivointiohjelmat, rikosperusteiset ohjelmat, päihdekuntoutusohjelmat, yleisohjelmat, arjen ja sosiaalisten valmiuksien lisääminen ja erilaiset akkreditoidut, vaikuttavuus prosessin läpikäyneet ohjelmat. Vastuuvirkamies työskentely sekä lähityö on myös iso osa vankilassa tapahtuvaa kuntouttavaa työskentelyä. (Rikosseuraamuslaitos 2020c.)
Vapautumisen lähestyessä, tai vangin itse sitä anoessa, mikäli vanki on edistänyt rangaistusajan suunnitelmaa ja hänen ajatellaan pärjäävän valvotussa koevapaudessa, hänelle aloitettaan valvotun koevapauden valmistelu. Valvotun koevapauden edellytyksenä on vankeuslain mukaan tiivistetysti se, että valvotun koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä. Näihin ehtoihin kuuluu ensi sijassa se, että koevapaus edistää rangaistusajan suunnitelmaa. Ehtona on myös sitoutuminen päihdevalvontaan, toimintaan osallistuminen ja sitoutuneisuus noudattamaan yhteydenpidosta annettuja määräyksiä. Valvottuun koevapauteen voi päästä aikaisintaan 6kk ennen kuin rangaistusaika päättyy, jos sen ehdot täyttyvät, vähimmäispituutta ei ole määritelty. Koevapaudessa vankia valvotaan teknisin valvontalaittein. (Andersson ja Kaivola 2016, 21-23.)
Vangilta edellytetään päihteettömyyden ja muiden hänelle asetettavien ehtojen noudattamista koevapauden aikana. Päihdetestausta tehdään koevapauden aikana niin vankilassa määrättyjen valvontakäyntien ohessa sekä tukipartion toimesta toimintavelvoite paikalla tai tuomitun kotialueella. Koevapautta varten laaditaan toimeenpanosuunnitelma, johon sisältyy mm. koevapaudessa olevan asuminen ja toimeentulo, toimintavelvoite, päivittäinen toiminta-aika sekä koevapauden valvonta. (Karsikas 2007.) Koevapauden valvonnasta vastaa tuomitun sijoitus vankila sekä kyseisen rikosseuraamusalueen tukipartio. Valvottu koevapaus voidaan myös peruuttaa, mikäli vanki rikkoo valvotun koevapauden sääntöjä ja edellytykset koevapauden toteutumiselle eivät enää täyty. Koevapaudessa oleva asuu kotonaan tai tukiasunnossa. Hänelle suunnitellaan tarpeiden mukainen päivittäinen toiminta. Päivittäiseen toimintaan voi kuulua työtä, koulutusta, päihdekuntoutusta sekä/ tai muuta toimintakykyä ylläpitävää tai kehittävää toimintaa esimerkiksi työkokeilu, vapaaehtoistoiminta. Yhteistyötä tehdään eri verkostojen ja kolmasien sektoreiden palveluntuottajien kanssa. Asunto pitää tarkistaa, että se sopii asunnoksi koevapauden ajalle ja mahdolliset muut samassa taloudessa asuvat pitää kuulla ja saada asialle heidän hyväksyntänsä, että koevapauden voi suorittaa kyseisessä asunnossa. (Andersson ja Kaivola 2016, 26-28, 35.)
Kuntoutus
Kuntoutus on tärkeänä osana vangin kiinnittymistä yhteiskuntaan vankeusajan jälkeen. Kuntoutuksen laajempana tavoitteena on uusintarikollisuuden ennaltaehkäisy. (Tyni 2015, 108-110.) Rikosseuraamuslaitos ja Kela selvittävät yhdessä asiakkaan oikeuksia kuntoutukseen jo vankeusaikana. Vankilassa oloaikana ainoa Kelasta saatava etuus on kuntoutuksellinen toiminta. Vankeus aikainen kuntoutus voi olla esimerkiksi nuoren ammatillista kuntoutusta tai esimerkiksi työkykyä edistävää ammatillista kuntoutusta, jos asiakkaalla on esimerkiksi jokin diagnosoitu sairaus ja uhkana on työkyvyn menettäminen. Vapautumisen jälkeistä kuntoutusta voi olla esimerkiksi työkokeilu tai työhön valmennus, johon tuomittu osallistuu fyysisesti. Tavoitteena on, että kuntoutuksen avulla saa mahdollisuuden tuetusti kokeilla työelämää tai opiskelua. Kuntoutus suunnitellaan aina moniammatillisesti. Kun vankilan rikosseuraamustyöntekijä, vastuuvirkamies tai erityisohjaaja tunnistaa alentuneen toimintakyvyn, hän voi olla yhteydessä Kelan yhteyshenkilöön. (Niskanen 2019.) Työ- ja toimintakyvyn haasteita on saattanut tulla esille jo vankilan työtoiminnassa, opiskelussa vankilan ulkopuolella, vapautumisen valmistelussa tai vankiterveydenhuollon tapaamisissa. Kuntoutuksen tarve saattaa käydä ilmi myös vankilan päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kautta. Monella saattaa olla hankaluuksia asioida viranomaisten kanssa tai kokemuksia siitä, ettei viranomaiset ole innokkaita heitä auttamaan. Suurella osalla tuomituista on katkoksia työ- ja opiskeluhistoriassa, sekä myös asunnottomuutta ja päihteidenkäyttöä. Näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin voi saada kuntoutuksellista tukea. (Niskanen 2019.)
Palvelut
Vangit tarvitsevat usein esimerkiksi asumis- ja päihdepalveluita. Tämän lisäksi he voivat tarvita tukea asioimiseen, kun he hakevat palveluita ja eri etuuksia. Sosiaalityöntekijät sekä erityisohjaajat auttavat jo vankeusaikana kartoittamaan mistä kaikkialta tuomittu saa tarvitsemiaan palveluita ja ohjaa niiden piiriin. Palvelupolkua pyritään rakentamaan niin, että vapautumisen jälkeen tuomitulla on olemassa olevat kontaktit sekä tieto siitä mihin hakeutua oman asuinkuntansa alueella. Eri järjestöt tukevat myös vankilasta vapautumisen jälkeen.
Kriminaalihuollon tukisäätiö (KRITS) on valtakunnallinen asiantuntija ja palveluntuottaja, joka toimii rikostaustaisten sekä heidän läheistensä kanssa. KRITS auttaa asunto asioissa ja siviiliasioissa sekä työllistää ja tarjoaa erilaista toimintaa rikostaustaisille sekä heidän läheisilleen. Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on tarjota vertaistukea kokemusasiantuntijoilta.
Siltavalmennus toimii Tampereen seudulla ja on yksi rikosseuraamuslaitoksen yhteistyökumppani, joka tarjoaa erilaisia kuntoutuksellisia kuten esimerkiksi ammatillista kuntoutusta ja tuetun asumisen palveluita. Siltavalmennuksen kautta voi hakea päihdekuntoutukseen sekä heillä on paljon erilaisia työpajoja, joissa voi valmentautua tuetusti työ tai opiskeluympäristöön. Kuntoutus- silta taas tarjoaa päihdekuntoutusta, jonka tavoitteena on auttaa sitoutumaan päihteettömään elämäntapaan. Yhteisössä on vertaistuellinen sekä henkilökunnan tuki ja arkea rakennetaan asteittain kohti päihteettömyyttä.
Sininauhasäätiö on myös iso organisaatio, joka työskentelee asunnottomien sekä ja päihdetaustaisten kanssa ja tarjoaa heille asumiseen palveluita sekä tukea. Sininauha säätiö tarjoaa myös erilaisia päihdepalveluita kuten esimerkiksi kotona toteutettavaa katkaisuhoitoja, avohoidon palveluita sekä korvaushoitoa klinikalla. Sininauhasäätiö on monesti tarjonnut asuntoja vankilasta vapautuville.
Kalliola tarjoaa nimenomaan rikostaustaisille räätälöityjä kuntoutuspalveluita, jotka voivat alkaa jo vankeusaikana tai koevapaudessa. Vahvasti tukien kuntoutuksen viitekehys ovat Good Lives Modelin, hyvän elämän malli ja kuntoutukseen kuuluu erilaisia ryhmä ja yksilökeskusteluja. Kalliola tarjoaa myös erilaisia asumisen palveluita. Nämä kaikki edellä mainitut palveluntuottajat ovat myös mukana erilaisissa hankkeissa parantamassa rikostaustaisten asemaa sekä tukemassa päihteetöntä sekä rikoksetonta elämää.
KRIS ry on eräs taho, joka mahdollistaa on esimerkiksi palveluna, että työntekijä tai kokemusasiantuntija on portilla vastassa ja ohjaa heti uuteen alkuun, eikä vangin tarvitse palata vanhoihin ympyröihin ja rikosmyönteisten sosiaalisten verkostojensa pariin. Tällaista toimintaa voisi tarjota enemmänkin kokemusasiantuntijoiden tai muiden tukihenkilöiden kautta.
Tukea vapautumisvaiheeseen ja lisää kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä
Vankimessujen videoprojektin yhteydessä haastattelimme kokemusasiantuntija Jarkko Haimia. Keskusteluissa tuli ilmi, että tarvitaan vapauttamisyksikkö, jossa keskeisenä on lähityö ja vastuuvirkamiestyöskentely kuntouttavalla orientaatiolla. Vapauttamisyksikön tarkoituksena olisi mahdollistaa asteittain vapautuminen, riittävät tukiverkostot, päihdekuntoutus ja sekä muiden palveluiden katkeamaton jatkumo vankilasta siviiliin. Kokemusasiantuntija toi esille, että yhteisökuntoutuksena toteutuva vapauttamisyksikkö antaisi vangeille hyvät edellytykset rikoksettomaan elämään Tällä hetkellä vapauttamisyksikkö löytyy vain Oulusta ja Kuopiosta.
Kokemusasiantuntijan kanssa keskustellessamme kävi ilmi, että rikostaustaiset myös hyötyvät heille räätälöidyistä palveluista. Kriminaalihuollon tukisäätiö tekee laaja-alaista ja vaikuttavaa työtä rikostaustaisten parissa. Erilaisissa hankkeissa tuetaan vankeja monin tavoin. Tukea tarjotaan muun muassa työllistymiseen ja neurokirjon oireiden tunnistamiseen. Kuitenkin palveluiden ja kuntoutuksen jatkumo vaikuttaa jotain osin olevan ontuvaa. Ammatillisen ja hankkeiden tarjoaman tuen lisäksi tarvitaan myös vertaistukea, jotta rikollisuudesta irrottautumista voitaisiin pitkällä tähtäimellä tukea.
Myös kokemusasiantuntijoita ja heidän tarinoitaan tarvitaan. Jonkun toisen tarinan kuuleminen voi auttaa motivoitumaan sekä antaa aivan erilaista näkökulmaa asioihin ja luoda uskoa myös omiin muutoksen mahdollisuuksiin. Kokemusasiantuntijat voisivat kiertää eri laitoksissa ohjaamassa ryhmiä ja puhumassa riippuvuuksista ja niistä eroon pääsemisestä. On tärkeää päästä käsittelemään kuntoutukseen liittyviä asioita vertaisten kanssa, joilla on omakohtaisia kokemuksia toipumisesta ja rikollisuudesta irrottautumisesta. Vankeuteen ja siellä tarjottavaan kuntoutukseen sopeutuminen saattaa aiheuttaa ahdistusta vangille. Rikostaustainen kokemusasiantuntija voi tarjota tukea myös vankeusaikana tuomitulle. Nuorena vankilaan joutuvat henkilöt ovat mielestämme tässä asiassa erittäin haavoittuvaisessa asemassa.
Työ rikoksettoman identiteetin rakentumisen tukena
Rikostaustaisia sekä heidän elämäänsä varjostaa voimakas stigma eli häpeä leima. Se on ei toivottua leimautumista, joka aiheuttaa ahdistuneisuutta, omanarvontunteen heikkenemistä sekä syrjäytymistä. Mielestämme tätä stigmaa tulisi pyrkiä vähentämään. Jokaisella meistä on omanlainen taustamme ja syyt miksi käyttäydymme siten, miten käyttäydymme. Ymmärryksen ja tiedon lisääminen esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä sekä riippuvuuksista voisi edesauttaa vähentämään stigmaa sekä syrjäytymistä. Yritykset voisivat esimerkiksi rohkeammin tarjota työkokeilu mahdollisuuksia rikostaustaisille. Näin rikostaustaiset pystyvät luomaan suhteita työpaikalla ja kiinnittymään tavallisiin töihin sekä pääsemään mukaan yhteiskuntaan.
Verkostoitumista eri toimijoiden kanssa, digitaalisia palveluita ja vertaisia portille vastaan
Tarjolla on paljon kuntoutusta ja palveluja niin vankilassa kuin siviilissäkin. Aivan liian vähän käytetään yhteistyötä eri verkostojen kautta, varsinkin siinä vaiheessa kuin vanki vapautuu asunnottomana.
Palveluiden tulisi olla myös helposti saavutettavia. Todella monia palveluita on jo nyt saatavilla digitaalisesti. Digitaalisia palveluita voidaan tarjota vankiloihin ja vankien käyttöön. Tämä edellyttää kuitenkin tarvittavaa laitteistoa sekä vankien valmentamista digitaalisten palveluiden käyttöön.
Tarvitaan asennemuutoksia rikostaustaisia kohtaan
"Jos on rikoksen tehnyt, niin kärsiköön siitä!"
"Miksi niitä pitäisi päästää valvottuun koevapauteen."
"Ei sieltä vankilasta minnekään lomille tarvitsisi päästää."
"Tuomiot ovat liian lyhyitä verrattuna rikokseen."
"Ei niihin mikään auta niin miksi niitä vankeja muka pitäisi auttaa ja silittää päähän."
"Turhaan vaan menee yhteiskunnan rahat, kun yritetään auttaa ja mukamas kuntouttaa vankeja, ei ne kuitenkaan lopeta ja me maksamme sen sitten."
Kuten edellä olevista kommenteista näkee, niin yleinen harhaluulo tuntuu olevan se, että rangaistus ei ole tarpeeksi tuntuva ja ettei kuntoutuksella ole mitään hyötyä. Se saatetaan nähdä määrärahojen hukkaan heittämisenä. Rikosten tekemisen ajatellaan olevan jollain tavalla asia, jonka jälkeen rikoksen tekijä tulisi syrjäyttää yhteiskunnasta.
Olemalla ihminen ihmiselle ja toimimalla toisia kohtaan kuten haluaisimme itseämme kohdeltavan, voidaan saavuttaa paljon hyvää.
Kirjoittajat ovat Laurean rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijoita
Lähteet:
Andersson, P., Kaivola, J. 2016. Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen ja täytäntöönpano. Rikosseuraamuslaitoksen käsikirja. Helsinki. s. 21-23, 26-28, 35. Viitattu 25.5.2021.
Karsikas, V. 2007. Valvottu koevapaus osaksi vapauttamisprosessia. Haaste. https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste22007/valvottukoevapausosaksivapauttamisprosessia.html
Niskanen, S. 2019. Polku rikoksettomaan elämään. Kansaneläkelaitos. https://elamassa.fi/yleinen/polku-rikoksettomaan-elamaan/. Viitattu 25.5.2021
Rikosseuraamuslaitos, 2020a. Arvot ja Strategia. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos/arvot.html. Viitattu 25.5.2021
Rikosseuraamuslaitos, 2020b. Vankeusrangaistuksen aloitus. Viitattu 25.5.2021 https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/vankeusrangaistuksenaloit us.html
Rikosseuraamuslaitos, 2020c. Kuntouttava toiminta, ohjelmatyö. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/kuntouttavatoi minta-ohjelmatyo.html. Viitattu 25.5.2021
Tyni, S. 2015. Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita. Itä suomen yliopisto. Joensuu. s. 108-110. https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-r isenjulkaisusarja/l1CTvAnMd/RISE_1_2015_Vankeinhoidon_vaikuttavuus_- _Onko_kuntoutukselle_tilastollisia_perusteita_Sasu_Tyni_vaitoskirja_net.pdf. Viitattu 25.5.2021.
Kriminaalihuollon tukisäätiö. Apua ja tukea. https://www.krits.fi/apua-ja-tukea/. Viitattu 25.5.2021
Kris ry. https://kris.fi/
Siltavalmennus, 2016. Kuntouttavan valmennuksen palvelut. https://www.siltavalmennus.fi/kuntouttavan-valmennuksen-palvelut/. Viitattu 25.5.2021.
Sininauha oy. Palvelutoiminta. https://www.sininauhasaatio.fi/sininauhasaatio/sininauha-oy-palvelutoiminta/. Viitattu 25.5.2021
Kalliola konserni. Päihdekuntoutus. https://kalliola.fi/palvelut/paihdekuntoutus/. Viitattu 25.5.2021.